Tässä ku nettipimennossa elelee, ni ei tuu oikee päivitettyy kuulumisia tänne. Mutta nyt tulis neuvola ja ultarkuulumisia.

Neuvola oli tos pari päivää sitte ja siellä keskusteltiin paljon siitä, että miten mä olen nyt jaksellut näiden uusien tautieni kanssa ja raskauden kanssa ja olenko masentunut epätoivoinen katkera vihainen surullinen tms tms tms.

Mun asenne on kuitenkin rehellisesti se, että kaikki otetaan vastaan, mitä kohdalle tulee. Enkä TODELLAKAAN syytä raskautta!! Ku neukkis pelkäsi, että syytän raskauttani siitä, että muhun puhkes suolitauti ja diabetes.

Ehei! Mulla on maha ollu aina stressimaha ja oli vain ajan kysymys, milloin se äityy ihan krooniseks tulehdukseks asti. 2003 on tehty eka tähystys, eikä silloin annettu diagnoosia, mutta sen jälkeen mahan toiminta on ollut aina vain viheliäisempää. Eli eipä tullut suolitauti yllätyksenä!

Ja ku se nyt diagnostisoitiin ja sen hoitoon aloitettiin lääkitys, ni se varsinainen hoitava suolilääke ei sopinut elimistölleni ja siitä muistona on pilikullinen iho (edelleen ja voimakkaasti). Ja kun muuta lääkettä ei uskalleta raskauden aikana kokeilla, ni hoitavana aineena on kortisoni - joka sitten taasen vaikuttaa sokeritasapainoon niin, että se puhkaisi tämän diabeteksen. Onko kyseessä kortisonidiabetes vai raskausdiabetes vai aito kakkostyypin diabetes - sitä ei vielä kukaan osaa sanoa. Jos kyseessä on kortisonidiabetes, ni se rauhoittuu todennäköisesti sitten, kun kortisoni jätetään pois ja tilalle tulee hoitava suolilääke. Jos kyseessä on kakkostyypin diabetes ni se kulkee mukana lopun elämää ja se on ollut niin iso todennäköisyys muutenkin, suku ja vartalotyyppirasitteiden takia, että ei ois ihme, vaikka olisin lopun elämää diabetikko. Ja jos kyseessä on raskauadiabetes, ni se todnäk rauhoittuu synnytyksen jälkeen-ja samat suku- ja vartalotyyppirakenteet ois puhkassu raskausdiabeteksen joka tapauksessa - sen tiedostin jo ennen lapsen yrittämisen aloittamistakin. Eli eipä tullu diabetes yllätyksenä!!!

Ja en tod ole masentunut!! Elänhän nyt elämäni parasta aikaa!! Ei varsinaisa työhuolia! KAUAN odotettu ja hartaasti toivottu lapsi on nyt kohdussa! vauvaa varten lähes kaikki on jo valmiina (hätävarjelun liioitteluna)! Suoli on rauhallisemmassa tilassa ku PIIITKIIIN aikoihin!!! Diabeteksen kanssa olen jo täysin sinut ja osaan pitää hoitotasapainon kymmenen pisteen arvoisena =) Saan viettää aikaa rakkaitten koiriemme kanssa, eikä heidän tartte olla niin paljon yksin kotona!! Isännän kanssa rakastamme toisiamme AINAVAIN ENEMMÄN JA ENEMMÄN (kuinka paljon voikaan rakastaa???) Elämme tasapainoista arkea!! Elämme tasa-arvoista parisuhdetta!! Molemmilla on omaa itsenäistäkin elämää! Kesä ei ole ollut liian kuuma raskautta (ja tulehduksen runnomaa kroppaani) ajatellen =) Nykyään jaksan jo pitää kännykän äänellisellä (puoli vuotta se olikin äänettömällä) Nykyään jaksan jo viettää sosiaalista elämää (en tokikaan siinä määrin, mitä reilu puoli [saatika kolme] vuotta sitten)

Ei mitään valittamista!!!! (mitä nyt ailahtelevat mielialat ja lapsettomuuskriisin analysointia, mut ailahtelut kuuluvat raskauteen ja kriisin läpikäymisen vaiheita on myös ns jälkipuinti)

Mä olen iloinen pirteä ja kohtalaisen jaksavainen!! En kiukustu enää nii herkästi! En äksyile enää suurinta osaa päivästä! Olen löytänyt vanhasta sadusta jääneitä rippeitä, joita keräilen yhteen ja yritän liimailla palasia paikoilleen =) Positiivisuus optimismi ja empatia ja myötätunto on nyt löytynyt lähes kokonaisina paloina takas vanhoille paikoilleen =) joten KAIKKI ON HIENOSTI!!!

Ja neukkis myöntää, että hänkin on huomannut muutoksen, vaikka ei normielämässä mua sillee oo tuntenukaan =)

No sit niitä neuvolan mittaustuloksia. Paino on VIHDOINKIN ALKANUT NOUSEMAAN!!! nyt ollaan lähtöpainosta 3kg korkeammalla =) ja tämä on oikea suunta!

Pietun liikkeet oli voimakkaat ja selvästi neukkiksenkin havaittavissa.

Sydänäänet olivat tasaiset ja vahvat ja säännölliset 160-170

SF-mitta oli tehnyt SUURENSUUREN HARPPAUKSEN!! ollen nyt 25,5cm. ed oli jotain 18-18,5 ja se oli ns liian pieni viikkoihin nähden. Mut asian vois ehkä selittää sillä, että nyt on elimistössä paremmat nesteet ja ravintoarvot, ku ruoka on alkanu maistuu ja pysyy ennen kaikkea sisällä =)

Verenpaine oli mulle korkea 12?/7? ku se normisti on jotain 100/60.

Kädet ja jalat oli turvoksissa.

Pissassa proteiinit taas plussalla.

Kerroin myös, että raajat on aamuisin aivan puutuneet ja tunnottomat ja puutuu päivänki aikana usein. Ja että hengästyn tosi helposti.

Noi kaikki vähemmän suotavat oireet ovat kyllä myös osa normaalia raskausviikkojen määrään kuuluvaa juttuu, mutta ne ovat myös merkkejä alkavasta raskausmyrkytyksestä.... joka on muuten mun SUURI PELKONI!!! ja neukkis neuvoikin keskustelemaan ultrassa lapsettomuuslääkärimme kanssa, että pitääkö tilannetta alkaa tehostetusti seuraamaan vai riittääkö ns normiseuranta.

Ja sithä mä valvoinki yön... mulla oli iha selvästi raskausmyrkytys ja kaikkee...

No seuraavana päivänä oli onneks lapsettomuuslääkärin tapaaminen =)

"Vaimosi näyttää raskaanaolevalta! Vihdoinkin!" =) oli lähes ensimmäiset sanat, mitkä hän lausui =)

Raskausmyrkytysepäilyä ei vielä todellakaan ole, sillä ensinnäki paineiden nousu on hyvin vähäinen ja tässä vaiheessa paineen pitääkin jo nousta! Turvotus ei ole merkittävää, vaan ennemminkin normaalia raskauden mukana tulevaa turvotusta ja ku lisäks on vielä kortisoniki, ni kohta oon kuulemma muutenki ku norsu. Jalat ylös vaan, jalat liikkeeseen vaan ja paljon nestettä kehiin vaan. Paineita seurataan normisti neuvolassa ja proteiinit pissassa johtuu ihan siitä, että ku mulla on ujo rakko ni en saa koskaan täydellistä virtsanäytettä. Ja proteiinit pissassa voi johtuu iha vaa valkovuodostaki. Että relax vaan =)

Esiin pompsahtanu masu on ihan parasta mitä voi olla, sillä se on tähän asti ollut oikeastikin liian pieni. Nyt se on normaaliviikkojen näköinen ja kuulemma kaikenlisäks vielä kauniskin =) JES ! Ensimmäinen ulkoinen kauneuskehu =) tähän asti mussa on ollu kaunista vain emätin kohtu ja peräaukko *hih* noin siis niinku lääkärin diagnosoimana =P

Sisätutkimuksessa kaikki on oikein hienosti! Paikat on kiinteät tukevat säännölliset ja erittäin hyvin kiinni ja mitat on oikean kokoiset. Ultrassa KAIKKI HIENOSTI!! kaikki sisäelimet löytyy ja näkyy olevan kunnossa! Päämitta vastas rv 27+1, vartalomitta rv27+5 ja reisimitta rv26+3 eli KAIKKI HIENOSTI!!! (oikea rv oli 27+3)

Napavirtaus on HYVÄ! säännöllinen tasainen ja verimääräkin on oikea =) (ekaa kertaa mitattiin tällanen juttu, ku pyysin)

Lääkäri ei uskalla antaa lausuntoa sukupuolesta, sillä Pietu on edelleen pihtari =P

Pietu on edelleen perätilassa, niinku viime ultrassakin. Ja siksi tuntuu, että hän majailee tosi matalalla. Pää on kuitenkin jo kylkiluiden tasolla ja jalat on kivasti "pussissa" häpykummun lähellä. Pietulla on nyt pari kk aikaa kääntyä, ennenku tarttee hätääntyä, että onko kyseessä perätilaodotus. Voi käänytä moneen otteeseeen vielä, mutta voi jäädä näinki - ku tähän asti on aina näin oleillu.

Mun kunto on kuitenkin edelleen niin heikko, että lääkäri puhui taas sektiosta. Että kun on nyt tää suolijuttu ja sit se diabetes, ni jo ne kahdestaan voi olla sektion määrääviä tekijöitä. vauvan koko on yksi lisätekijä, sillä kokokäyrällä merkki piirrettiin nyt lähes yläkäyrälle (painoarvio 1000-1200g joka vastaa täysin viikkoja, mutta joka voidaan luokitella isoksi vauvaksi) Isokokoisuus johtuu kortisonin nostattamasta sokerista - ja kasvu on ollut edelliseen ultraan verrattuna niin nopeaa, että oletettavaa on, että baby on isobaby =P

Rv 30-35 aikana sjoen lääkärit kokoontuvat arvioimaan meidän tilanteen, että laaditaanko samantien sektiosuunnitelma, vai annetaanko äidille mahdollisuus kokeilla alatiesynnytystä. Tekijöitä on nyt niin monta, että tarvivat oikein lääkäriryhmän, jotka asian päättää.

Meille on ns ihan sama, miten Pietu sieltä ulos saadaan, kunhan hän saa oleilla kohdussa juuri niin kauan, että on turvallista tulla sieltä äidin ja isin syliin!!! Meille ei ole tärkeää kokea alatiesynnytystä, sillä sektioon päädytään vain siinä tapauksessa, että se on se turvallisin synnytystapa. Sektio ei tee meistä yhtään huonompia vanhempia!!! Sitä mieltä olemme olleet aina ja vaikka se tulis nyt omalle kohdalle, ni olemme edelleen sitä mieltä!!

Isäntäki sano että häntä ei säväyttänyt yhtään tieto siitä, että synnytys voikin olla joku lääketieteellinen toimenpide, sillä meillä on tässä ollut ny muutenki niin paljon kaikkee, mikä ei ole ns normaalia, ni ei hetkauta enää yhtään.

Isännällekin on tärkeintä nyt vain se, että sektioon ei päädyttäisi mahdollisen raskausmyrkytyksen takia, vaan säästyttäis loppuraskaus ilman uusia sairauksia tai komplikaatioita. Ja että saataisiin Pietu elämäämme ja arkeemme mukaan turvallisesti - ja ainakin sillee perusterveesti (pienet perussairaudet eivät enää pelota, mutta kun ois silleensä terve)

Viikon päästä on diabetespäivä äitipolilla, siitä viikon päästä suolilääkärin vastaanotto ja siitä viikon päästä seuraava vauvankasvuarvioultra. Eli hyvässä seurannassa ollaan =) ja hienoa niin!!!! Luo turvallisuutta ja tiedetään kokoajan missä mennään. Ja kohtahan ne lääkäritki sit jo määrää synnytystavan =P

Suolen puolella muuten sitä, että paskaks tuntuu menevän =P kirjaimellisesti! Tyhjennyskertojen määrä on tihentynyt =( CRP on kohonnut =( hb ei nouse =( eli suoli vuotaa verta ja tulehdus ei ole varsinaisesti "paranemaan" päin. Mutta silti lääkäri tiputti kortisoniannoksen jälleen pienemmäksi (ollen nyt 30mg/vrk) ja tosiaan parin vkon päästä tilanne tutkitaan taas paremmin.

 

No olihan tossa jo kuulumisia! Nettipimento jatkuu edelleen.

ÄITIYSPAKKAUSKIN ON TULLUT JA KALLATTU MONEEN OTTEESEEN =) ja kuosit ovat AIVAN MEITÄ =) *hihittää* Tummu ja Tuhuva oli vähä shoppaillu Pietulle kivoja vaatteita ja ihanan sammakkofleecen =) Meitsi osti perinteisen soittokellon, joka pimputtaa "levon hetki nyt lyö  jo joutuupi yö..."

Huomenna muuten hyppään junaan ja porhallan bestiksen kanssa stadiin hänen veljensä nurkkiin riesaksi =P aikataulu on aika tiukka, mutta aion jaksaa lomailla =) ja jos en jaksa, ni sit huilataan =)

HEIPPA!!

 

ja älkää ny kauheesti tääl tapelko!!! =P mielipiteitä saa sanoa ja jakaa, mut ei tarttis tapella! EIHÄN! =)

 

<3

aijuu masukuvia en lataile ku tosiaan se oma kone on huollos enkä viiti työkoneelle sellasii kuvii latailla =P mut saatte päivityksen sitte ku saan oman koneen kotiin. se on jo aika iso =)